Sain rukousvastauksen ja odottaminen ei ollut helppoa. Se oli
ahdistavaa ja vaikeaa välillä. (Huomaan, että nämä blogimerkinnät
ovat useammallakin tavalla yhteydessä toisiinsa, sen syyn lisäksi että
kyseessä on sama kirjoittaja.)

Toisaalta olisinko nyt niin onnellinen, jos en olisi joutunut odottamaan
niin pitkään? Nämä ovat itsestäänselvyyksiä monille, mutta kirjoitan
niistä silti. Pienikin todistus Herrasta on todistus?

Pohdin sitä kuinka vaikeaa on toisaalta olla riittävän kiitollinen ja se
pistää pienelle paikalle kun saa ison rukousvastauksen tai siunauksen.

"Herra, miten minä tätä käytän?" tai "Herra, opeta minua pysymään
nöyränä ja pienellä paikalla."

Kiitos ja ylistys ja Kunnia Jumalalle!